Leena Santaniemi

varhaiskasvatuksen ohjaaja ja lähetyssihteeri

Kuvaile itseäsi.

Eläkeikää lähestyvä naisihminen, jonka kroppa muistuttaa, ettet ole enää tyttönen, vaikka mieli olisikin eri mieltä.

Onko sinulla lempinimeä?

Pienenä minua kutsuttiin Kemmuksi. Tällä nimellä minua jotkut serkut vieläkin kutsuvat.

Kauanko olet ollut seurakunnassa töissä?

Palkkaa seurakunnalta olen saanut lähes kolmekymmentä vuotta, ensin pyhäkoulunopettajana, sitten osa-aikaisena lastenohjaajana. Nykyisessä vakituisessa työsuhteessa olen ollut 23 vuotta. Ensin lapsityönohjaajana ja noin seitsemän vuotta sitten tehtäviini lisättiin myös lähetyssihteerin tehtävät.

Työnimikkeesi seurakunnassa? Mikä on yllättävin työtehtävä, joka työnkuvaasi sisältyy?

Varhaiskasvatuksen ohjaaja/lähetyssihteeri. Molemmat työtehtävät ovat sellaisia, joissa mitä vaan voi tulla eteen. Äkkiseltään tulee mieleen työtehtävä, jossa piti etsiä joku kantamaan lapsi kerran päivässä alaovelta ylempään kerrokseen. Tämä muistuttaa minua aina siitä, kuinka tärkeää pienikin apu voi joskus olla.

Mistä pidät työssäsi eniten?

Ihmisistä.

Oletko aamu- vai iltaihminen? Entä kissa- vai koira-?

Ehdottomasti ilta- ja kissaihminen. Taloudessamme asuu kuitenkin koira, joka hankittiin vuosia sitten lupauksella, ettei minun tarvitse siitä koskaan huolehtia. Arvatkaa, kuinka on käynyt…

Mikä sinusta on seurakunnan tärkein tehtävä?

Mahdollistaa kaikille ihmisille turvallinen ympäristö oppia tuntemaan armollinen Jumala sekä yhteisö, jossa kristillisyyttään voi vapaasti etsiä ja toteuttaa.

Lempipaikkasi Keuruun seurakunnan alueella (koti poisluettuna)?

Lohiniemen kalliot.

Mikä on parasta syksyssä?

Syksy on lempivuodenaikani. Tähän taitaa vaikuttaa entinen elämäni maatilan lapsena ja emäntänä. Ensin kiireinen sadonkorjuun aika ja sitten levollisuus – kohta kaikki peittyy lumeen ja enempää ei voi.

Varhaisin muistosi (mistä vain) kirkosta/seurakunnasta?

Setäni oli Sääksmäen kirkkoherra, ja sukutapaamiset alkoivat yleensä kokoontumalla Sääksmäen vanhan kivikirkon jumalanpalvelukseen. Muistan pyörineeni kirkonpenkissä ja sen ilon sekä pienen syyllisyyden (kirkonpenkissä olisi pitänyt istua paikallaan) tunteen sekoituksen, kun viimein löysin tutut kasvot kirkkoväen joukosta.

Millaisesta musiikista pidät?

Musiikin suhteen olen aika kaikkiruokainen, ei kuitenkaan ehkä teknoa. Suomenkieliset kappaleet, joissa sanoista ei saa selvää, ärsyttävät.

Mistä haaveilet?

Seesteisestä arjesta.

Mitä harrastat?

Ikä ja kulunut selkäranka muistuttavat, että liikuntaa täytyy harrastaa.

Mitä teet, kun huomaat olevasi stressaantunut?

Lähden ulos. Eksyn helposti, mutta tutussa väljässä mäntymetsässä kulkeminen rauhoittaa kummasti.

Terveisesi Keuruun seurakunnan nettisivuilla vierailijalle?

Tervetuloa mukaan toimintaan! Mikäli sinulla on tekemisen puutetta, niin varsinkin lähetystyössä on monenlaista tehtävää. Ota rohkeasti yhteyttä!